Valtuustokolumni tammikuun 2025 kaupunginvaltuustosta: Nuorten osallisuus vaatii määrätietoista työtä

Käsittelimme tammikuun kaupunginvaltuustossa nuorisovaltuuston aloitteita, kannanottoja ja lausuntoja vuodelta 2024. Nuorisovaltuusto oli viime vuonna hurjan aktiivinen, aloitteita kertyi vuoden mittaan peräti 26 ja siihen päälle vielä kaikki muu toiminta. Valtuustossa nuorisovaltuuston aktiivinen toiminta sai laajaa kiitosta yli puoluerajojen ja hyvä niin, koska nuoria osallistamalla päätökset ovat fiksumpia ja tulevaisuuteen katsovampia.

Aloitteiden, kannanottojen ja lausuntojen määrä ei tietenkään itsessään kerro kaikkea, mutta määrän lisäksi vielä vaikuttamisen kärjet ja sisältökin olivat hiottuja. Entisenä Espoon nuorisovaltuuston puheenjohtajana on ilo nähdä, että nuorisovaltuuston toiminta on kehittynyt ennestään eteenpäin taas kuluneiden vuosien aikana.

Espoossa ollaan oltu edelläkävijöitä nuorten osallisuudessa jo pidemmän aikaa. Lautakunnissa ja valtuustossa nuorisovaltuustolla on ollut puhe- ja läsnäolo-oikeus jo vuosikaudet. Lisäksi toimiessani itse vielä nuorisovaltuustossa vuonna 2019, antoi Espoo nuorisovaltuustolle Suomen isoista kaupungeista ensimmäisenä puhe- ja läsnäolo-oikeuden myös kaupunginhallitukseen.

Vaikka kaupunginvaltuusto on monesti se näkyvin kuntapolitiikan muoto, on tärkeää, että nuorten ääni kuuluu myös muissa kaupungin toimielimissä. Päätökset ovat usein pitkään ja huolella valmisteltuja ennen niiden saapumista kaupunginvaltuuston käsittelyyn. Siksi on hyvä, että nuoret ovat mukana päätöksenteon kaikissa vaiheissa, jotta vaikuttaa voisi tarpeeksi ajoissa.

Espoossa niin luottamushenkilöt kuin viranhaltijat ovat suhtautuneet myönteisesti nuorisovaltuustoon ja nuorten osallisuuteen. Silti myös nuorten osallisuuden vahvistaminen vaatii jatkuvaa työtä. Nyt lähestyvän uuden valtuustokauden kynnyksellä ja sen alkaessa olisi taas hyvä pohtia sitä, kuinka nuorten osallisuutta voisi ennestään parantaa. Itse ehdotin valtuustossa mm. valtuustokummijärjestelmää Espooseen, jossa siis jokaisesta valtuustoryhmästä on joku kummihenkilö nuorisovaltuuston suuntaan. Nuorisovaltuutettuja voisi kutsua myös vierailuille valtuustoryhmien kokouksiin.

Myös monet muut kokoomuslaiset käyttivät valtuustossa aiheesta puheenvuoroja. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja ja niin ikään entinen nuorisovaltuutettu Mervi Katainen ehdotti sitä, että valtuustolle kuvattaisiin jatkossa selvästi se, mikä vastaus kuhunkin nuorisovaltuuston aloitteeseen on saatu ja mikä on muuten käsittelyn tilanne. On tärkeää, että nuorisovaltuuston aloitteet tulevat aidosti huomioiduiksi ja käsitellyiksi. Hyvien ja toteuttamiskelpoisten ehdotusten tulee johtaa myös konkreettisiin toimenpiteisiin.

Valtuutettu ja myös entinen nuvalainen Ira Hietanen-Tanskanen ehdotti sitä, että jatkossa nuorisovaltuuston aloitteita voisi tuoda suoraan kaupunginvaltuuston käsittelyyn samoin kuin valtuustoaloitteita. Tällä hetkellä nuorisovaltuuston aloitteet tuodaan enemmänkin tiedoksi valtuustolle. Paula Viljakainen puolestaan nosti esiin monia nuorisovaltuuston hyviä ja tärkeitä aloitteita ja korosti nuorisovaltuuston esille nostamiin huoliin puuttumisen tärkeyttä.

Monet nuorisovaltuuston aloitteista koskivat koulujen arjen ja opetuksen laadun parantamista. Nuorisovaltuusto kantaa perusteltua huolta mm. puhelinten häiritsevästä käytöstä kouluissa sekä sähkötupakoinnista. Onneksi näihin molempiin asioihin ollaan nyt puuttumassa jämäkästi myös ihan valtakunnan tasolla. Lisäksi nuorisovaltuusto korosti mm. kieltenopetuksen monipuolisuuden tärkeyttä, paperikirjojen palauttamista lukioihin ja kiusaamisen kitkemistä. Nuorisovaltuusto korosti isona kokonaisuutena myös joukkoliikenteen kehittämistä ja liputta matkustamisen kitkemistä. Kannatettavia ja vastuullisia näkökulmia nämä kaikki.

Espoossa ollaan hyvällä polulla nuorten osallisuuden edistämisessä, mutta tätä samaa työtä on jatkettava myös tulevaisuudessa. Päätökset ovat parempia, kun kaikki ovat mukana.

Kolumni julkaistu alunperin valtuustoryhmän tiedotteena 14.2.2025